Jos mielit päästä oman lohisaaliin makuun, ota tarkkaan selvää, minne ja milloin menet. Suomessa luonnontilaista lohta voi kalastaa neljältä joelta Lapissa. Näistä Pohjanlahteen laskeva Tornionjoki on Euroopan pisin valjastamaton, vapaana virtaava joki, josta kalastettava lohi on 6-8 kiloista. Tenojoki taas on Suomen ja Norjan välinen rajajoki ja samalla Pohjois-Euroopan suurin ja tuottoisin lohijoki: sieltä nousee suuria, usein 15-20 kiloisia lohia. Teno on myös yksi tärkeimmistä Atlantin lohen lisääntymisjoista. Tenojoki on vetovoimainen kalastusmatkailukohde: vuosittain sen varrella vierailee n. 10 000 virkistyskalastajaa. Tenojoen saalismäärissä on suurta vuosittaista vaihtelua ja saalishuiput ajoittuvat 8-9 vuoden välein. Näätämönjoki saa alkunsa Inarista ja laskee Norjan puolella Barentsin mereen. Näätämönjoen lohesta suurin osa pyydystetään Norjan puoleisella 30km osuudella ja norjaksi joen nimi on Neidenelva. Simojoki puolestaan on Lapin lohijoista pienimuotoisin ja siellä sallittua on ainoastaan perhokalastus. Muilla joilla lohta kalastetaan sekä heittämällä rannalta että veneellä soutaen. Simojoen aiemmin heikohko lohikanta on vahvistunut ja saalismäärät ovat olleet 2000-luvulla hienoisessa kasvussa kalastussääntelyn ja tuki-istutusten ansiosta. Rajan toiselta puolen Norjasta löytyy vielä valtava määrä lisää lohijokia, yhteensä yli 400. Ruotsin suosittuja lohijokia ovat esimerkiksi Kalix ja Dal.

Tutustu lohen nousemisen rytmiin

Ajoitus on kaikki kaikessa lohen jokikalastuksessa. Lohi on vaelluskala, joka nousee takaisin kotijokeensa vietettyään meressä 1-4 vuotta. Lohi tunnistaa kotijokensa hajuaistin avulla. Lohen kalastuskausi alkaa, kun se nousee keväällä jokeen, ja jatkuu siitä eteenpäin elokuun loppuun saakka. Tarkka lohen nousun ajankohta vaihtelee vuosittain kevään etenemisen mukaan, ja tapahtuu siksi kussakin joessa hieman eri aikaan eri vuosina. Parhaiten lohen sielunelämästä pääsee jyvälle kokeneempia paikallisia kalastajia haastattelemalla, mutta tietoa on saatavilla hyvin myös netistä. Luonnonvarakeskus Luke seuraa nousulohien määrää Tornion- ja Simojoessa kaikuluotaimien kuvaamalla videokuvalla. Tiedot päivittyvät Lukesin nettisivuille toukokuun lopulta elokuun lopulle, eli koko lohenkalastuskauden ajan. Yleisenä sääntönä voidaan sanoa, että korkean veden aikana lohi liikkuu enemmän. Vedenkorkeuden muutos saa lohen aktiiviseksi, samoin säätilan muuttuminen sateiseksi. Tosin liian suuri muutos vedenpinnassa voi myös tehdä lohen passiiviseksi. Lohi nousee joessa sykäyksittäin, välillä leväten. Niinpä näiden seikkojen, vedenkorkeuden muutosten ja sään seuraaminen, on tärkeämpää kuin johonkin tiettyyn vuorokaudenaikaan kalastaminen. On hyvä muistaa, että lohi on rauhoitettu kalastukselta puroissa ja joissa vuosittain 1.9.-30.11. Syksyllä lohi kutee jokeen, ja poikaset kuoriutuvat keväällä jäiden lähdön aikaan.

Aavista lohen lepopaikat

Lohi ei liiku jatkuvasti jokeen nousunsa aikana. Korkean veden aikana se liikkuu pieniä matkoja ja lepää välillä suvannoissa, kivien vieressä, tai jopa aivan rannan tuntumassa. Nämä lohen piilopaikat saattaa taitava lohenkalastaja aavistaa. Lohi iskee kiivaimmin vieheeseen, kun se on levännyt hetken paikoillaan. Otollinen ottiaika ei ole pitkä, joten myös tuuria tarvitaan. Tenolla suurlohesta unelmoivat kalastajat pyrkivät etsimään juuri tällaisia soppia, joissa suurimmat lohet piilottelevat. Kokeilun arvoisia paikkoja ovat koskenniskalla sijaitsevat kivet, syvät montut, isojen kivien vierustat, rannan tuntumassa kulkevat virranreunat ja ylipäätään kaikki heikommin virtaavat kohdat. Lohen ottipaikat myös muuttuvat kesän mittaan. Jokeen jo alkukesästä nousseet lohet omaksuvat itselleen reviirin, jota ne puolustavat. Jos kalastaja osuu tällaisen reviiritaistelun keskelle, hän voi onnistua nappaamaan reviiriään aggressiivisesti puolustavaan lohen. Viehe yritetään uittaa oikeaan ottipaikkaan aivan lohen nenän eteen. Paikkaa kannattaa vaihtaa tiheään, jos edellisessä ei näytä tapahtuvan mitään. Viehe täytyy saada oikealle syvyydelle. Kirkkaassa vedessä lohi saattaa hakea vieheen pinnasta, mutta sameassa vedessä on tärkeää arvioida oikea vieheen uintisyvyys. Heittopituuden ei tarvitse olla kovin pitkä, jos rantaan on osannut tulla rauhassa, eikä ole pelottanut lohta liikkeelle.